Nykyisen hallituskauden loppukiri, viimeinen neljännes, on pian alkamassa. Lokakuun lopussa opetus- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki avasi Tekijänoikeusfoorumin julkistamalla  ministeriönsä ”Tee edes nämä” -listan, eli tekijänoikeuslain seuraavan muutospaketin sisällön. Muutokset pyritään saamaan aikaan kevään 2014 aikana. Paikalla oli opetus- ja kulttuuriministeriön kutsumana yli sata  tekijänoikeuksien haltijaa, käyttäjää ja kuluttajaa.

Tätä kirjoittaessani en edes tiedä, onko ministeri julkaisupäivänä enää ministeri laisinkaan – sen verran tuulista on hallituksen taaperrus kestävyysvajeen ja sote-uudistuksen paineissa ollut. Erään pilapiirtäjän mukaan Arhinmäki etsiskelee jo exit-kylttiä, mutta meidän tekijöiden kannalta olisi kyllä mukavaa, jos nämä aloitetut selvitys- ja valmistelutoimet pysyisivät vielä ministeriön agendalla, eivätkä vaihdosten myötä lennähtäisi talven tuuliin. 

Arhinmäki myönsi avajaispuheessaan, että muutokset etenevät tuskastuttavan hitaasti. On vaikea saada eri osapuolien yhteisesti hyväksymiä ratkaisuja aikaiseksi, ja poliitikkojenkin mielipide-erot ovat tekijänoikeusasioissa enemmän puolueiden sisäisiä kuin niiden välisiä.

Ministeri muistutti, että lakia täytyy uudistaa, riippumatta esimerkiksi Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteesta. Hän ihmetteli, kuinka moni kansanedustajakin oli allekirjoittanut aloitteen, vaikka kannatti vain joitakin asioita siinä, ja vaikka aloitteen esittely ja sisältö poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Muistellaanpa hieman, mitä hallitusohjelmaan tuli kirjattua vuonna 2011, ja  missä mennään nyt.

Vaatimus kohtuullisuudesta

Hallitusohjelma: “Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.”

Asian esittelijänä toiminut hallitussihteeri Riku Neuvonen muistutti, että olemassa oleva sopimusvapaus ei käytännössä aina toteudu. Yksittäisellä tekijällä ei ole mahdollisuutta kollektiiviseen sopimiseen, joten  kohtuullisuuden vaatimus toteutuu käytännössä vain oikeudenkäynnin kautta. Kuluriski ja pelko työtilaisuuksien menetyksestä estää usein  tekijää vaatimasta sopimusten kohtuullistamista tai purkamista.

Ministeri Arhinmäki esitti puheessaan, että tekijöiden järjestöjen pitäisi pystyä paremmin neuvottelemaan yksittäisen tekijän puolesta. 

Saksassa itsensä työllistäjillä on mahdollisuus neuvotella kollektiivisesti. Siellä on myös voimassa ns. Bestseller-pykälä, jonka perusteella sopimus voidaan kohtuullistaa, jos teos menestyy odotettua paremmin ja alkuperäinen sopimus muuttuu kohtuuttomaksi tekijää kohtaan. Eri asia on, kuinka paljon tällainen pykälä kannustaisi esimerkiksi kustantajaa edistämään teoksen myyntiä.

Kohtuullisen korvauksen tason määrittelevät Saksassa tekijät ja siirronsaajat (esim. kustantaja) yhdessä.

Kohtuullisuuden määrittelemisen Riku Neuvonen katsoi haasteelliseksi.

Tilaisuudessa 28 tekijä- ja taiteilijajärjestön Tekijäfoorumia edustanut Lotta-Liina Lehtinen  kuitenkin muistutti kommentissaan, että oikeuskirjallisuudesta  löytyy määrittely: toisen sopimuspuolen ylivoimaisuus  ei saa aiheuttaa sopimustasapainon kohtuutonta vääristymistä.  Ikävänä esimerkkinä hän toi esille Voice Kids -sopimuksen, jota Akukin latauksessaan (Selvis 2/2013) käsitteli.

Pohdintaa aiheutti myös se, onko syytä muuttaa itse lakia, vai olisiko parempi selkiyttää menettelytapasäädöksiä, jolloin kohtuullisuutta edistäviä ratkaisuja olisi ehkä helpompi ja nopeampi ottaa käyttöön.

Joka tapauksessa luovan talouden ja itsensätyöllistäjien määrän kasvu on niin merkittävä osa yhteiskuntaa, että  sopimuskäytäntöjen päivittäminen on välttämätöntä. 

Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen

Hallitusohjelma: “Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.”

Useiden selvitysten jälkeen hyvitysmaksu-uudistus junnaa edelleen paikoillaan ja maksutaso jatkaa laskuaan.  Jorma Waldén OKM:stä kertoi, että uusi neuvottelukierros oikeudenomistajien sekä valmistajien, maahantuonnin ja kaupan edustajien kanssa on suunnitteilla, ja ratkaisuun pyritään niin pian kuin mahdollista.  

Ruotsissahan ollaan päädytty perinteiseen laitekohtaiseen malliin, tosin puhelimien mukaantulo on vielä yhdestä oikeudenkäynnistä kiinni.  

Luvattoman käytön kitkeminen

Hallitusohjelma: “Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa.”

Ministeri Arhinmäki korosti jälleen kerran, että laittomaan käyttöön tulee puuttua, mutta keinot eivät saa olla ylimitoitettuja eivätkä nettivapautta rajoittavia. Samalla hän kuitenkin ilmoitti, että ministeriö ei lähde edes tutkimaan huomautuskirjemenettelyn mahdollisuuksia, vaikka myöhemmin esittelyssä mainittiin, että se on Ranskassa toiminut hyvin ja käytäntöä ollaan jatkamassa. 

IFPI:n Lauri Rechardt huomautti, että kirjemenettely on voimassa myös mm. Uudessa-Seelannissa ja USA:ssa, ja Englanti on sen juuri aloittamassa. Hänen mukaansa Ranskassa 1,15 miljoonasta ensimmäisen huomautuskirjeen saajasta noin 100 000:lle jouduttiin lähettämään toinen kirje. Kolmannen kirjeen sai vain 340 henkilöä.

Uutena keinona Arhinmäki lanseerasi ns. hidastamismääräyksen: laittoman palvelun verkkoliikennettä hidastetaan niin, että sen käyttö ei enää ole houkuttelevaa. Ministerin mielestä tämä on hyvä käytäntö, koska se ei johda ”verkkosensuuriin”.

Asiaa myöhemmin esitellyt hallitussihteeri Anna Vuopala ei oikein vakuuttanut vastatessaan kysymykseen, missä mielessä hidastamismenettely olisi hyvä keino laittomia palveluita vastaan, jos laiton materiaali kuitenkin jää tarjolle, ja kuinka paljon se todellisuudessa ja käytännössä hidastaa nykyisenkaltaisia piraattisivustoja. Vuopala myönsi, että menettely on myös kohtalaisen kallis ns. PDI-tekniikan vuoksi.

Mahdollisuus verkkotunnusten sulkemiseen on myös selvityslistalla. Näin etsitään keinoa puuttua myös niiden laittomien palvelujen toimintaan, jotka sijaitsevat Euroopan ulkopuolella. Kannatettavaa toki, mutta pitkä tie on edessä, että lainsäädäntö saadaan harmonisoitua ja eri maiden viranomaiset myötämielisiksi yhteistyöhön.

Paljon positiivistakin on toki tapahtunut. Tiedottaminen ja uusien laillisten palveluiden helppo saatavuus ovat vaikuttaneet kuluttajien asenteisiin ja käyttäytymiseen.  Ja Pirate Bay -sivustoon kohdistunut keskeyttämismenettely on selvästi lisännyt  Spotifyn kaltaisten laillisten palveluiden käyttöä.

Katse horisonttiin

Alan toimijoilla ja järjestöillä on ensi kevääseen asti aikaa ottaa kantaa ja esittää näkemyksiään muutospaketin sisällöstä.

Olisi hienoa, jos hallituksen loppukiri onnistuisi ja mahdollisimman moni lupaus tulisi lunastetuksi. Joka tapauksessa ensi vuonna  katse väkisinkin suuntautuu myös seuraaviin vaaleihin ja uusiin hallitusohjelmatavoitteisiin. Toivotaan, että seuraava hallitus jatkaa siitä mihin edellinen jäi, neljä vuotta kun on niin kovin lyhyt aika muuttaa lakia ja maailmaa.

Pala kerrallaan, niin kuin…

Kohtuullista kinkkukautta, uusin voimin Juhlavuoteen 2014!

Kaija Kärkinen

Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja